Sinappia hupussa

En edes kuvittele tämän tekstin olevan valmis. Pistän sen nyt vain tällaisena vähän sekavana julki, koska olen huomannut sen helpottavan tekstin viimeistelyä. Älä kysy, miksi.

Tuhmaa päiväkahviseuraa?

Aloitetaanpa tästä kevyellä pohdinnalla siitä, mitä seksi on. Ei vähemmällä. Seksi tietenkin palvelee ihmislajin lisääntymistä. Evoluutiobiologiselta kannalta nähden tämä on sen keskeisin sisältö. Ihmisyksilö pyrkii hankkimaan itselleen mahdollisimman hyvän partnerin. Tämäkään ei liene mikään uutinen. Niinkuin tuskin mikään muukaan seksin määritelmässä. Lisääntymisen lisäksi seksi palvelee muitakin ihmisen tarpeita. Se on viihdettä. Vapaa-aika kuluu rattoisasti harrastamalla seksuaalista kanssakäyntiä itsensä tai jonkun muun kanssa. Seksi on tapa tutustua ihmisiin. Moralistit! Muistakaa tämä. Vaikka seksi tutustumismielessä on ehkä epäsuotavaa ja jopa vaarallista, niin kuitenkin tapahtuu jatkuvasti. Vähän samanlaista sosiaalisen hyvän tavoittelua seksi palvelee, kun sitä harrastetaan jonkun hierarkiassa ylempiarvoisen kanssa, tarkoituksena ajaa omaa etua. Seksi on kaupankäynnin väline. Sanotaanhan sitä maailman vanhimmaksi ammatiksikin. Sitä siis vaihdetaan rahaan tai johonkin materiaaliaan, kuten minkkiturkkeihin. Voisi luonnehtia niin, että seksi on monella tavalla kovaa valuuttaa. Se muistuttaa rahaa myös siinä, että vaikka se on iänkaikkisen vanha keksintö, toiset saavat sitä enemmän kuin toiset. Toiset myös havittelevat sitä enemmän kuin toiset. Jotkut tulevat toimeen vähemmällä kuin muut. Kaiketikin siitä yleisesti ottaen vallitsee joillakin suhteellinen pula. Tosin joillekin tyrkytetään seksiä enemmän kuin he haluaisivat. Näin ei liene rahan suhteen. Jopa Äiti Teresa vastaanotti Nobelin rauhanpalkinnon. Ymmärtääkseni hän käytti palkinnon myötä saamansa rahat tai reaaliomaisuuden oman työnsä hyväksi. Asiaa voi kuitenkin tarkastella niin, että hänellekin raha kelpasi. Tarve vain oli moraalisesti parempi kuin monella muulla. Nämä kaikki voidaan tietenkin nähdä alisteisena inhimilliselle lisääntymisen tarpeelle.

Kaiken seksiin liittyvän selittäminen lisääntymistarpeesta tai -vietistä käsin on kuitenkin kuin ampuisi hyttystä it-tykillä. Itikka varmasti kuolee, mutta ohessa tapahtuu paljon sellaista, mikä tekee hyttysestä sivuseikan. Autoja, esimerkiksi, saatetaan mainostaa vähäpukeisten nuorten naisten kuvin. Mainostyttöjen vähäpukeisuus ei kuitenkaan selitä, miksi yhden merkkisiä autoja myydään enemmän kuin toisia. Jos niin olisi, mainosmies tekisi mainoksista pornoa. Lisääntymistarve voi olla jopa ristiriidassa havaittavissa olevien ilmiöiden kanssa. Jotkut nauttivat anaaliseksistä, ja se ei ole erityisen tehokas tapa hankkia lapsia. Ja yhä mutkikkaammaksi menee, jos yritetään lisääntymistarpeella valottaa sitä, miksi jotkut nauttivat kivusta. Lisääntymisvietin kaltaisten suurten ajatusten ajatteleminen on tietenkin kunniakasta. Ja sekin on hienoa, että voi rakentaa ajatusketjuja, jotka osoittavat että nenäkarvatrimmerin ostaminen lisää mahdollisuutta päästä harjoittamaan seksuaalista kanssakäymistä entistä houkuttelevampien ihmisten kanssa. Mutta verrattain kapoiseksi jää käsitys seksistä, jos se on vain nenäkarvatrimmeristä laatuvauvaan johtava päättelyketju.

Nyt, kun olen kertonut miksen lähden leikkimään perinnöllisyyden kanssa pohdiskellessani seksiä, otan esiin tämän tekstin pääasiallisen näkökulman. Leikin ajatuksella seksin ja moraalin suhteesta. Moraali on jotenkin epämuodikas puheenaihe. Se haiskahtaa kielloilta, tuomioilta ja rajoittamiselta. Kaiken lisäksi seKIN sana on menettämässä entistä merkitystään. Aikaisemmin se oli käsitys oikeasta ja väärästä, nyt siitä näyttää tulevan joukuehengen tai taistelutahdon synonyymi. Merkityksen muutos on jälleen yksi esimerkki sekä suomen- että englanninkielen pahoinpitelystä.

Jokaisen oikeuksien rajat kulkevat siinä, missä ne alkavat loukata jonkun mahdollisuuksia yhtäläisiin oikeuksiin. Jotenkin tähän tapaan olen kuullut ihmisten selittävän näkemyksiään. Muitten ihmisten etujen rajaamissa puitteissa saa tehdä aivan mitä vain. Minusta näyttää, että ihmiset esittävät sellaisia asioita ominaan, joihin ovat ihastuneet, vaikka se ei vastaisi totuutta. Jos näin ei olisi, miksi seksichateissa kaivattaisiin tuhmaa päiväkahviseuraa? Eikö siinä tapauksessa olisi syytä etsiä vaikka monipuolisesta seksistä kiinnostunutta seuraa? Tuhma seurahan sisältää ajatuksen joittenkin sääntöjen rikkomisesta. "Vapaamielinen päiväkahviseura" taas viittaa mielestäni ainakin vallitsevien normien kyseenalaistamiseen. Sekin siis olettaa seksiä rajoittavien sääntöjen olevan voimassa.

Seksi on inhimillistä. Kuitenkin seksistä puhumista joutuu perustelemaan, että sehän ON inhimillistä. Kaikkihan tyydyttävät itseään, minkä toteamuksen näkee verrattain usein esimerkiksi itsetyydytystä käsittelevistä nettikeskusteluista. Avointa puhetta seksistä näyttää olevan pakko oikeuttaa. Tällaiset asiat viittaavat mielestäni siihen, että suhtautuminen seksiin on kaikkea muuta kuin mutkatonta. Ne viittaavat täsmälleen ottaen siihen, että meissä on kokolailla syvälle juurtuneita asenteita oikeasta ja väärästä. Moraali siis ei ole pinnallinen asenne. Ja vaikka se haiskahtaa tunkkaiselta ja rajoittaa, moraalinäkemysten muuttaminen on hidasta ja vaivalloista. Nurjaa. Olisipa ihana julistaa, että make love, not war. Taidanpa julistaa, että make love, not sex. Tai make sence, not sex.

Moraalisäännöstöt, kuten nyt vaikka 10 käskyä, ovat pitkän ajanjakson myötä muodostuneita. Sukupolvien mittainen kokemus on osoittanut, mitä voi tehdä ja minkä tekemisestä on haitallisia seurauksia. Ne ovat lähestulkoon yleismaailmallisia. Vivahde-eroja tietenkin on, mutta ympäri maailmaa on sääntöjä, jotka oikeuttavat omistamisen ja kieltävät varastamisen, kieltävät tappamisen, määräävät puhetapoja, ja yhtenä tärkeimmistä: määrittelevät, kenen kanssa saa harrastaa seksiä. Tässä kohden muuten on pakko mainita, että Raamattu ei käsittääkseni määrittele mitenkään, millaista seksiä saa harjoittaa. Sen sijaan se säätelee hyvinkin tarkasti, keiden kanssa se on kiellettyä tai sallittua. Ihan huvikseni pläjäytän tähän senkin seikan, että miesten välinen seksi kyllä kielletään, naisten välistä ei. (Jos tietoni on väärä, palautetta voi jättää.)

Seksi ei ole harmitonta huvia. Seksi ja sen seurauksena syntyvät vauvat vaikuttavat vanhempiensa sosiaaliseen ja taloudelliseen asemaan. Jokainen raskaus ja synnytys on äitille riski. Avioliitot voivat olla sukujen välistä kaupankäyntiä. Lukuisat taudit tarttuvat seksin välityksellä. Seksin aikana ihminen on haavoittuva. Seksistä lähisukulaisen kanssa saattaa syntyä tavalla tai toisella vammaisia tai sairaita lapsia. Seksi liian nuoren kanssa on traumatisoivaa. Se on traumatisoivaa esimerkiksi siitä syystä, että se rikkoo niitä moraalisääntöjä, joita lapsi tai nuori on vasta opettelee. Muita syitä en käy luettelemaan. Täsmälleen ottaen seksi on sallittua vain aviopuolisoiden kesken, silloinkin erinäisin ehdoin. Seksiä ei harrasteta julkisilla paikoilla tai muualla missä joku ulkopuolinen voi yllättää. Sitä harrastetaan vain kun molemmat niin haluavat. Siitä ei jätetä mitään jälkiä, eikä siitä puhuta ulkopuolisille etukäteen. Nykyään tosin vakituisesti seurustelevien ei välttämättä tarvitse perustella, miksi he saavat harrastaa seksiä, mutta vastakkaisiakin näkemyksiä on liikkeellä. Suoraan sanottuna: seksi on edelleen erittäin tiukasti säännösteltyä ja ohjattua. Ja juuri tässä piilee se syy seksin houkutukseen, jota tässä käsittelen. Juuri tästä syystä jotkut etsivät tuhmaa päiväkahviseuraa. Seksistä koituu mielihyvää, mutta koska se on tarkoin ohjattua, juuri sitä mielihyvää ei saa rajattomasti. Poikkeuksia tietenkin on. Joillakin ei ole kovin voimakasta seksin tarvetta. Heitä saattaa kovastikin rassata kumppanin jatkuva halukkuus. Tällöin toinen on vonkaaja ja toinen pihtari.

Seksin myötä siis saa kokea hetkellisen vapautumisen moraalista. Moraali siis tosiaan kahlitsee ja rajoittaa. Lisään siis seksin määritelmään sellaisen näkökulman, että seksi on tilapäistä luopumista moraalisäännöistä. Se voisi esimerkiksi selvittää, miksi alistamis- tai sidontaleikeistä puhutaan seksin yhteydessä. Voi tietenkin olla, jotkut kiihottuvat noista puuhista. Samoin tuo tilapäinen moraalin venyttäminen selittää osaltaan, miksi jotkut pukeutuvat vastakkaisen sukupuolen vaatteisiin. Tässähän on vielä se asetelma, että nykyään vain miehet voivat olla transvestiittejä. Miehen vaatteisiin pukeutuva nainen rikkoo vallitsevia moraalirajoituksia vain siinä tapauksessa, että heidän odotetaan pukeutuvan nimenomaan naisten vaatteisiin. Tässä mielessä olen onnellisessa asemassa. Minulla on ainakin mahdollisuus yhteen vapautumisen muotoon, jota naisilla ei ole. Voisikohan se myös selittää jollakin tapaa pyromaniaa. Muistan lukeneeni käsityksiä, joiden mukaan tulipalon sytyttäminen tuottaisi seksuaalista mielihyvää. Edellisen väitteen totuudesta riippumatta tulipalojen sytyttely on luvatonta, eikä varmasti edistä ihmisten lisääntymistä.

Edellisten kaltaisia esimerkkejä löytynee vaikka kuinka paljon. Tuskin osasin keksiä niitä kaikkia. Mietin kuitenkin, voisiko ainakin joillakin fetisseillä olla tekoa moraalisääntöjen rikkomisen kanssa. Fetissi on jälleen niitä sanoja, joiden sisältö on näivettynyt liiallisesta yleistämisestä. Fetissi on aikanaan tarkoittanut seksuaalisen riippuvuuden kohdetta, jotakin sellaista asiaa, mitä ilman ei kiihotu riittävästi. Nykyisessä arkikielessä sitä näytetään jonakin asiana, joka ylipäätään kiihottaa. Molemmissa tapauksissa voidaan toki viitata samanlaisiin kohteisiin, kuten nahkavaatteisiin, kipuun, sidontaan ja niin edelleen. Vissi ero on se, että arkikielessä sanalta on riisuttu sen patologinen merkitys. Tuossa vanhemmassa merkityksessään fetissi on oikeastaan melko kelju ilmiö. Jonkin seikan poissaolo on ongelma. Arkikielessä sen seikan läsnäolo on hyvä ja kiihottava asia. Voisiko fetisismin eräs syy olla pakonomainen tarve rikkoa normeja. Tällainen tarve ei tietenkään selitä, että miksi joku tarvitsee juuri tiettyä seikkaa kiihottuakseen. Kun kuitenkin muistaa, että fetisismi on monisyinen seikka, niin fetissin laadun voi katsoa johtuvan jostakin muusta syystä.

Aikaisemmin esitin väitteen, että moraalimme kieltää koko joukon ilmeisen vaarallisia asioita. Lisäksi se näyttää kieltävän asioita, jotka eivät ole suorastaan haitallisia, tai joiden haitat ovat hyvin vähäisiä. Sinapin kaataminen oman takkinsa huppuun ei ole kiellettyä. Kieltämättä siitä koituu joko pyykkiä tai ainakin pään kitkerää tahmaisuutta. Jos joku kuitenkin katsoo nauttivansa moisesta, minä en pistä vastaan. Enintään kummastelen. Ja jos saan selityksen, että se kiihottaa, niin minun on helppo ymmärtää tuollaista tekoa. Se ei toki hirveästi vähentäisi kummasteluani, mutta selvittäisi asiaa yhdeltä kannalta. En kuitenkaan ihmettelisi, jos äityisi vaahtoamaan, kuinka kummallista moinen on sekä ehdottelemaan että moiseen pitäisi oitis puuttua ripein toimin. Outoa ja käsittämätöntä ei hyväksytä. Herää ajatus, että sitä ei hyväksytä, mitä ei ymmärretä. Ja siitä edelleen tuumaan, että jotkut eivät pysty erottamaan hyväksymistä ja ymmärtämistä toisistaan.

Etiikassa moraalinäkemyksiä jaetaan esimerkiksi niin, että on velvollisuus- ja seurausetiikkaa. Nimiensä mukaan nämä seikat tarkoittavat sitä, että tekoille voidaan antaa moraaliarvostelmia vallitsevien säännösten tai tekojen seuraamusten perusteella. Edelleen voidaan puhua eettisesti absoluuttisista tai relatiivisista näkemyksistä. Ensin mainittu tarkoittaa, että on olemassa ainakin joitakin perustavan tason sääntöjä, jotka pätevät aina, kaikkialla ja kaikissa mahdollisissa tapauksissa. Relativistisen näkemyksen mukaan säännöt pätevät vain tietyissä tilanteissa tai kulttuureissa. Tässä tekstissä ei ole mahdollisuutta käydä tarkastelemaan kovin läheisesti näitä abstrakteja ajatusrakennelmia. Käytännössä seksiä rajoittava ajattelu voi olla joko velvollisuus- tai seurauseettistä tai näiden jonkinlaista välimuotoa.

Seurauseettisesti ja relativistisesti näkemykseni seksistä moraalin rikkomisena on ongelmallinen. Itse asiassa nämä kaksi moraaliajattelun muotoa selittävän näkemykseni pätemättömäksi. Ne yksinkertaisesti kieltävät sen olemassaolon - ainakin siinä tapauksessa että ihastutaan näihin ajatuksiin eikä muisteta, että käytäntö on kovin toinen. Seurauseettisesti voi oikeuttaa oman toimintansa, ja kuitenkin voidaan todeta, että koituva nautinto perustuu velvollisuuden rikkomiseen. Herra X voi pukeutua neiti Z:ksi ja lähteä kaupungille. Sen ei pitäisi aiheuttaa kenellekään sivulliselle mitään negatiivista. Herra X voi siis pyrkiä oikeuttamaan tekonsa seurauseettisin perustein. Käytännössä häntä katsotaan pitkään ja hänen peräänsä huudellaan loukkauksia. Joillakin on siis velvollisuuseettinen näkemys, että mies ei saa pukeutua naisten vaatteisiin. Kieltoa voi perustella esimerkiksi uskonnollisesti. Raamatusta löytyy yllä mainittu kielto. Homovasta-argumentti taas lähtee siitä, että homoseksuaalisuus on tuomittavaa. Transvestiitit eivät kuitenkaan ole homoseksuaaleja. Ja toisaalta homoseksuaalisuuden tuomittavuus pitää myös perustella jotenkin. Muuten sitä ei kai ole tarvis hyväksyä muusta syystä kuin siksi, että nahkapääradikaali ja sen kaverit uhkaavat pahoinpitelyllä. Se, jos joku, on velvollisuuseettistä toimintaa. Lisäksi, jos nahkapäät vetävät turpiin, niin oikeudessa ilmeisesti pätee se ylemmän tason velvoittava seikka, että ketään ei saa lyödä. Oikeuden langettama seuraamus voi myös olla osittain seurauseettinen. Jos transvestiitin kasvoihin tuli mustelma, nahkapään saama rangaistus on lievempi, kuin jos transvestiitilta olisi katkennut hampaita, hänen nenänsä olisi murtunut ja hän olisi joutunut makaamaan muutaman päivän sairaalassa. Tällä kaikella siis yritin selvittää, että velvollisuuseettisesti perustellun toiminnan tuottama nautinto selittyy velvollisuuden rikkomisella.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Nautical Aesthetics III

Luovaa kielenkäyttöä

Masennuksen hoito