Emergenssi

Vuosia sitten, kun tämä blogi oli uusi, yritin luoda maailman. Ehkä onnistuinkin. Jätin kuitenkin erinäisten yksityiskohtien muotoutumisen emergenssiksi kutsutun ilmiön varaan. Emergenssillä tarkoitan ilmiöiden joukossa piilevien mahdollisuuksien toteutumista sattumalta tai ajan mittaan toteutuvan todennäköisyyden vuoksi.

Emergenssissä olennainen seikka on siihen vaikuttavien ilmiöiden erilaiset laadut. Periaatteessa samankin laiset asiat voivat emergoida erilaisia uusia olioita ryhmittymällä uusin tavoin. Mutta mikä saisi oliot ryhmittymään jollakin todennäköisyydellä ja pysymään muodostelmissaan? Pitää olla eri laatuisia olioita. Jos jossakin ympäristössä on ympyröitä ja koukkuja, jotka liikkuvat tai ovat aloillaan vapaasti, lopulta joku ympyrä tai lenkki tarttuu koukkuun. Oikeastaan asian voi tulkita jopa niin, että ennen kuin ympyrä on takertunut koukkuun, laatua ei ole olemassa tai se on jotenkin yhdentekevä.

Emergenssin kannalta olemassa olevilla tai syntyvillä olioilla voi olla kaksi erilaista mahdollisuutta: emergenssiin kykenevä tai kykenemätön. Mahdollisten laatujen määrä siis riippuu, kuinka paljon erilaisten yhdistelmien mahdollisuuksia ympäristössä olevilla olioilla on. Koukun ja lenkin tapauksessa kyse on äärimmillään kahdesta mahdollisuudesta: lenkki ja koukku ovat löytäneet toisensa tai sitten ei.

Mutta kuinka alkeisolioiden laadut tai muodot ovat syntyneet? Jostakin syystä olioissa ja niiden ryhmissä voi vallita haje tai toiste. Toiste on siis merkityksellinen muoto, joka voi toistua. Hajeessa näitä muotoja ei ole ja emergenssin mahdollisuus on pieni. Toisteisilla oliolla, jollaisina yllä mainittuja ympyrää ja koukkua voidaan pitää, emergenssin mahdollisuus on suuri. Ehkä luomani tai todellisen maailmankaikkeuden suurin ihme on siis toiste. Kun mahdollisuudet ovat lähes rajattomat, miten on mahdollista, että toistetta ilmenee.

Jotenkin kiinnostavaa toisteessa kuitenkin on, että pallon muoto ja kehien kierto vallitsee todellisessa maailmankaikkeudessa vähintään atomien tasosta galakseihin asti. Muoto, pallo, syntyy, kun vapaasti liikkuvat osaset järjestyvät painovoimakeskuksen ympärille. Samasta johtuu kappaleiden liike painovoiman keskuksia kiertävillä kehillä. Pallo sinällään ei näytä olevan kovin altis muodostamaan emergenssiä. Se ei tartu mihinkään, vaan vierii pois tai kiertää rataansa. Sen sijaan valkuaisaineineen ioniketju on altis: sille kelpaa passeli toisten ionien ketju. Dna on kuitenkin emergenssin erikoistapaus, joka kopioi itseään rna:n avulla. Siinä kuitenkin toteutuu hiukan fiksummin koukun ja lenkin ajatus, vaikka itse oliot ovat pallojen ketjuja.